Tiistai-iltana televisiossa käytiin kahden tunnin keskustelu sosiaalisesta mediasta. Tarkoituksena oli pohtia miten sosiaalinen media muuttaa maailmaa. Keskustelijoiksi kutsutut ihmiset edustivat hyvin erilaisia näkemyksiä ja ajatuksia. Keskustelu oli melko rauhallista, pitkästyttävääkin.
Kiihkeämpää keskustelua käytiin sen sijaan Twitterissä hashtagilla #A2ilta. Ohjelman jälkeen julkaistut tilastot näyttivät hahstagilla twiitatun yli 1500 kertaa, mutta itse twiittaajat arvelivat, että oikea määrä olisi yli 3000. Twiittejä tuli niin nopeasti, että en meinannut pysyä mukana vauhdissa. Aina kun olin saanut twiitit luettua, odottamassa oli jo 60-80 uutta twiittiä.
Tämä oli ehkä koko ohjelman suurin yllätys: televisio oli hidas ja Twitter nopea. Ihmiset käyttivät televisiossa monia hyviä puheenvuoroja, mutta puhe on hidasta. Vaikka puheenvuoro sisälsi vain muutaman lauseen, jo puheenvuoron aikana sitä ehdittiin Twitterissä kommentoida kymmenen tai kaksikymmentäkin kertaa. Nopeasti otettiin kantaa, kannustettiin ja vastustettiin, analysoitiin, esitettiin jatkokysymyksiä ja tarjottiin lisätietoa linkeissä.
Jotkut twiittaajat pelasivat bingoa. Perinteinen media on nostanut kaiken kansan tietoisuuteen joitakin sosiaalisen median ilmiöitä: ahtaajat, yleislakon, Facebookin fanisivut, potkut työnantajan kritisoinnista Facebookissa, yms. Bingossa seurattiin jo ennestään tuttujen ilmiöiden saamia mainintoja, mutta en nyt muista kuka se oli, joka ohjelman lopussa julistautui voittajaksi. Samalla kun pohtii asioita vakavasti voi pitää hauskaa.
Twitterin kommenteissa oli paljon kritiikkiä ohjelman konseptia kohtaan. Jo ennen ohjelman puoliväliä oli perustettu sivu, jonne saattoi käydä kirjoittamassa kehittämisideansa. Ei vain puhuttu vaan syntyi myös toimintaa. Keskiviikkoaamuna työpaikalle saapuessani löysin useita ohjelmaa ja Twitter-keskustelua analysoivia blogikirjoituksia (mm. Kari Hintikka ja Tuija Aalto). Twittaajien käyttäytymistä pidettiin tylynä ja opin uuden sanan ”twittuilu”. Luulen, että vaikutelma tylyydestä tulee ainakin osittain siitä, että 140 merkin viestiin ei mahdu mitään kohteliaisuuksia vaan ainoastaan itse asia.
Ja keskustelu jatkuu edelleen, onneksi rauhallisemmin, sekä Twitterissä että blogeissa. Täten kannan omankin korteni kekoon. Uskon, että tällä keskustelulla on pitkä häntä ja se vaikuttaa ihmisten käsitykseen sosiaalisesta mediasta ja sen monimuotoisuudesta ja monikäyttöisyydestä.
Suurin oma kritiikkini nousee siitä, että ohjelma ei vastannut otsikkonsa kysymykseen. Keskustelussa käytiin läpi erilaisia keissejä, mutta ne vielä sinällään eivät kerro meille miten maailma on muuttunut tai muuttumassa. Olisin toivonut, että keskusteluissa olisi menty ilmiön taakse. Olisin halunnut tietää mitä sellaisia ajatuksia ja kokemuksia ihmisillä on joita perinteinen media tai yhteiskunta on jättänyt ottamatta huomioon ja jotka purkautuvat nyt sosiaalisen median kautta? Miten tämä muutos murtaa vanhojen organisaatioiden kivijalkaa, muuttaa kulttuuria, työn tekemistä, harrastamista, ihmissuhteita? Mihin olemme menossa?
Ehkä kukaan ei vielä osaa vastata kysymyksiini. Ehkä vastauksia pitää etsiä yhdessä täällä sosiaalisessa mediassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti