lauantai 20. joulukuuta 2014

Minä ja USA




Tätä kirjoittaessani istun Floridan Kissimmeessä lomakylän huoneiston parvekkeella. On joulukuun 20. päivä ja lämmintä n 20 astetta. Ei mikään hellekeli siis.

Tällä reissulla on havainnut, että tämä on oikeasti vasta neljäs kerta, kun vierailen USA:ssa. Siihen nähden kuinka paljon vaikutteita olen imenyt täkäläisestä kulttuurista, se on järisyttävä havainto. 

1967

Ensimmäisen kerran tulin tänne vuonna 1967, kun olin 7-vuotias. Äiti ja isä liittyivät työntekijöiksi amerikkalaiseen evanekelioimisjärjestöön ja tulivat tänne vuodeksi koulutukseen. Asuimme ensin kolme kuukautta Kaliforniassa ja sen jälkeen puolisen vuotta Orlandossa, täällä Floridassa. Kaliforniasta muistan lämmön, kalkkarokäärmeet, uima-altaat, bungalowin, joka oli kotinamme, nurmikonkastelulaitteet (jollaisia ei silloin vielä ollut Suomessa), vuoret ja myrkkymuratin. Tien toisella puolella olevalla pellolla asui muuli, jota vähän pelkäsin. 

Kun muutimme Orlandoon, menin kouluun. Kouluni oli Lake Como Elementary School. Laskin matematiikan laskuja suomalaisesta kansakoulun kirjasta, kun muut tekivät opettajan antamia matematiikan tehtäviä. Kouluruokailua varten piti aamulla aina ottaa mukaan kaksi kolikkoa, joista ainakin toisen välillä hukkasin. Onnistuin kuitenkin saamaan ruokaa joka päivä, mutta miten sitä en osaa selittää. Ehkä säälivät minua kielitaidotonta. 

Oli minulla kavereitakin, joiden kanssa leikin ja juttelin. Naapurissa asui kolme lasta, joiden kanssa vietimme aikaa ja riitelimmekin. Kerran välillemme syttyi sota. Kun emme voineet heitellä toisiamme lumipalloilla, käytimme joka puolella maassa lojuvia kypsiä appelsiineja ja greippejä. Naapurin Dennyn heittämä greippi osui minua päähän ja räjähti. Siitä tuli aivan mieletön sotku. 

Suomeen palasimme helmikuussa. Muistan vieläkin sen pakkasen nipistyksen, kun astuimme ulos lentokoneesta 

1976

Seuraavan kerran tulimme perheen kanssa Floridaan vuonna 1976. Se oli parin viikon mittainen lomamatka. Kävimme kirkoissa ja kylässä ihmisten luona. Joskus vieläkin mietin mitä kaikille niille ihmisille on tapahtunut. 

Sillä reissulla kokeilin elämäni ainoan kerran vesihiihtoa. 

1993 

Joulun jälkeen joko vuonna 1992 tai -93 lensin tänne Floridaan lomalle isän ja äidin luokse Cocoa Beachille. Isä ja äiti olivat muutamaa vuotta aiemmin ostaneet täältä lomaosakeviikkoja ja viettivät aina joulukuussa täällä muutaman viikon lomaillen ja tuttuja tapaillen. Huoneisto oli Atlantin rannalla, mutta en muista siitä juuri mitään. Mukana reissussa olivat myös veljeni ja sisareni miehensä kanssa. 

Sillä reissulla voitin jostain, olisikohan ollut Disneystä, valtavan suuren Tikrun. Se oli täytetty styroksilla, joten se ei painanut juuri mitään. Pahvilaatikkoon pakattuna se tuli mukaani matkatavarana, mutta katosi matkalla. Lentoyhtiö toi sen myöhemmin kotiin minulle ja ihmetteli todella paljon. Se Tikru oli Petran tuliainen siltä reissulta. 

2014

Ja sitten on tämä reissu. Nämä muutamat matkat rapakon taakse ovat luoneet minulle jonkinlaiset juuret tänne Orlandon seudulle. Mitään tuttua en näe maisemissa, en rakennuksissa enkä muussakaan. Kaikki tuntuu vieraalta. 

Nyt kuitenkin omistan omituisin järjestelyin yhden lomaosakeviikon joka kolmas vuosi täällä. Saattaa olla, että täällä nyt tulee käytyä useamminkin. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti